Tavoitteet     Tausta    Sisältö     Eteneminen    Tekopohjavesimenetelmä

Tavasen toiminta tähtää tekopohjaveden muodostamisen käynnistämiseen
Vehoniemen - Isokankaan harjualueella lähivuosina.

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinnan yhteistyöllä on takanaan pitkä historiallinen kehitys, joka saa alkunsa 1960-luvulta. Useiden välivaiheiden jälkeen Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinnan yleissuunnitelma valmistui vuonna 1993. Suunnittelutyön tavoitteena oli alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen.

Suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota talousveden laadun parantamismahdollisuuksiin ja poikkeustilanteiden vedenhankinnan toimivuuteen. Tässä yhteydessä muotoutui käsite Tavase.

Hankkeen tavoitteet

Tekopohjavesihanke turvaa seudun väestölle terveellisen ja hyvänlaatuisen veden kaikissa olosuhteissa. Tekopohjaveden käyttö lisää vedenhankinnan toimintavarmuutta kriisitilanteissa, sillä maaperässä vesi on paremmassa suojassa esimerkiksi ilmaperäisiltä saasteilta kuin järvissä. Hankkeen tavoitteet tukevat valtakunnallisia vesihuollon kehittämisen tavoitteita.


Periaatekuva tekopohjaveden valmistamisesta sadetusimeytyksellä (lähde: Turun Seudun Vesi Oy).

Tekopohjaveden muodostaminen säästää ympäristöä

Tekopohjaveden muodostamisessa pohjaveden määrää lisätään nopeuttamalla luontaista pohjaveden muodostumisprosessia. Harjuun imeytetään yleensä järvivettä, joka puhdistuu maaperässä tapahtuvissa prosesseissa veden kulkiessa imeytysalueilta kaivoille. Tekopohjaveden laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa.

Tekopohjaveden muodostaminen on ympäristöystävällinen tapa käsitellä vettä, sillä se kuluttaa huomattavasti vähemmän kemikaaleja kuin kemiallinen pintavedenkäsittely. Saostuskemikaalia ei tarvita, mikä Tampereen ja Valkeakosken osalta tarkoittaa noin miljoonan kilon vähennystä vuodessa. Pintavedenkäsittelystä syntyvien jätevesien (huuhtelu- ja pesuvesien) määrä vähenee vuosittain lähes miljoona kuutiometriä.

Palaa takaisin

Hankkeen tausta

Tekopohjavesilaitoksen suunnitteleminen

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinnan yleissuunnitelman jatkona 1994-1999 tehtiin selvityksiä (mm. pohjavesitutkimukset, imeytyskokeet) Vehoniemen- Isokankaan harjualueen käyttämiseen tekopohjaveden muodostamisessa. Selvitykset osoittivat harjualueen tarkoitukseen soveltuvaksi.

Tekopohjavesilaitoksen suunnittelu Vehoniemen-Isokankaan harjualueelle käynnistettiin 1990-luvun lopulla. Tekopohjavesilaitoksesta tehdyt alustavat teknillis-taloudelliset laskelmat osoittivat hankkeen eteenpäin viemisen myös taloudellisesti mielekkääksi. Vedenhankintayhtiön toimintamallin valmistelu toteutettiin ns. Tavase-hallintotyöryhmässä. Näiden valmistelevien selvitysten pohjalta vesiyhtiön osakkaaksi tuli yhdeksän kuntaa: Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Sahalahti, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Vesilahti ja Viiala.

Hankkeen toteuttamisedellytysten vahvistuttua laadittiin tekopohjavesilaitoksen yleissuunnitelma, joka valmistui keväällä 2003.

Palaa takaisin

Hankesuunnitelman sisältö

Roine - erinomainen raakavesilähde

Tekopohjaveden valmistamiseen käytettävä raakavesi otetaan Roineesta Vehoniemenharjun vieressä olevalta Hiedanperänlahdelta. Roineen vesi on poikkeuksellisen hyvälaatuista ja parempaa kuin Suomen tekopohjavesilaitoksissa yleensä käytetään raakavetenä. Roineen käyttö raakavetenä mahdollistaa hyvälaatuisen tekopohjaveden tuottamisen.

Imeytysalueita vain 2 % harjun kokonaisalasta

Raakavesi johdetaan kolmelle tuotantoalueelle Vehoniemen ja Isokankaan harjualueilla. Tuotantoalueista kaksi sijaitsee Kangasalan kunnan ja yksi Pälkäneen kunnan puolella. Imeytysalueiden kokonaispinta-ala on noin 14 hehtaaria, mikä on 2 % koko harjualueen pinta-alasta. Imeytysalueilla vesi imeytetään maaperään käyttäen kaivoimeytystä, allas-
imeytystä ja sadetusimeytystä. Tekopohjaveden viipymä maaperässä on kaivoalueesta riippuen arvioitu keskimäärin noin 1,5-2 kuukauden pituiseksi, mikä on muilla käytössä olevilla laitoksilla todettu tekopohjaveden laadun kannalta riittäväksi.

Pohjavedenpinnat hallinnassa

Muodostettu tekopohjavesi pumpataan maaperästä kaivoalueilla. Pälkäneen kaivoalueilla vedenotto säädetään siten, että Keiniänrannan Natura-alueen lähdepurkaumat säilyvät entisellä tasollaan. Kaivoalueilta tekopohjavesi johdetaan Kangasalan kunnan alueella olevalle siirtopumppaamolle.

Edullinen sijainti

Siirtopumppaamolta tekopohjavesi johdetaan Tampereen, Valkeakosken ja Kangasalan suuntiin eri siirtolinjoja myöten. Laitosalueen vesijohdot ja siirtolinjat on suunniteltu sijoitettavaksi mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien kulkuväylien yhteyteen.

Suomessa pohja- ja tekopohjavesistä on yleensä poistettava syövyttävyys ja vesi on desinfioitava ennen vesijohtoverkostoon johtamista. Tekopohjavesihankkeessa nämä toimenpiteet toteutetaan olemassa olevilla laitoksilla Tampereen Ruskossa, Valkeakosken Tyrynlahdessa ja Kangasalan Raikussa.

Tekopohjavesilaitos mitoitetaan 70 000 m³:n vedenottoon vuorokaudessa.

Palaa takaisin

Havainnekuva suunnitellusta raakaveden pumppaamosta Kangasalan Hiedanperänlahdessa.

Hankkeen eteneminen

Hankkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuivat keväällä 2003. Syksyllä 2003 Tavase Oy jätti lupahakemuksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon koskien raakavedenottoa, tekopohjavesilaitoksen rakentamista ja tekopohjaveden ottoa.

Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä yhteysviranomainen esitti 9.7.2003 lausunnossaan lisätutkimuksia tehtäväksi erityisesti Pälkäneellä. Tavase Oy haki lupia tutkimuksille syksyllä 2003. Tutkimusten tekeminen viivästyi, sillä lainvoimainen lupapäätös tutkimuksille saatiin vasta vuonna 2008 korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja täydentävä tutkimuslupa syksyllä 2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastosta. Suunniteltu imeytys- ja merkkiainekoe toteutettiin Pälkäneellä vuosien 2009-2010 aikana.

Tekopohjavesilaitoksen yleissuunnitelma ja kustannusarvio päivitettiin vuonna 2011. Tekopohjavesilaitoksen päivitetty lupahakemus jätettiin aluehallintovirastoon vuonna 2012. Aluehallintovirasto kuulutti lupahakemuksen julkisesti vuonna 2013. Suunnitelmia on päivitetty vuonna 2014. Aluehallintovirasto antoi lupapäätöksensä 18.6.2015. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Lupaprosessien jälkeen tekopohjavesilaitoksen ja siirtolinjojen rakentaminen ja käyttöönotto voidaan toteuttaa 2 - 3 vuodessa.

Palaa takaisin

Tekopohjavedellä on pitkät perinteet


Palaa takaisin
Tavase Oy
Hatanpään valtatie 26
33100 Tampere