Usein kysytyt kysymykset - FAQ

Usein kysytyt kysymykset

Miksi tekopohjavettä tehdään?

Juomavesi on elämän ehdoton edellytys. Vedenhankinta on järjestettävä kaikissa tilanteissa.

Tekopohjavesihankkeella voidaan turvata seutukunnan asukkaille ja teollisuudelle hyvälaatuinen, edullinen ja pienellä hiilijalanjäljellä tuotettu talousvesi. Tekopohjavesihankkeella taataan vedenhankinnan toimintavarmuus myös poikkeus- ja kriisitilanteissa.

Onko tekopohjavesi hyvälaatuista?

Kyllä. Tekopohjavettä ei erota aistinvaraisesti hyvälaatuisesta pohjavedestä. Tekopohjavesi on hajutonta, mautonta ja viileää. Tekopohjavesi on tasalaatuista ympäri vuoden.

Minkälainen on tekopohjaveden hiilijalanjälki?

Tekopohjaveden hiilijalanjälki on vain noin seitsemäsosa vastaavaan kemialliseen pintavedenkäsittelyyn verrattuna, eli se on pieni. Yleisesti hiilijalanjälkeen vaikuttavat kemikaalien valmistus, rakennusten lämmitystarve sekä lietteiden ja jätevesien käsittely. Tekopohjaveden valmistuksessa näistä ei synny merkittävää hiilijalanjälkeä. Lisäksi muun muassa veden pumppauksessa käytettävä sähköenergia on hiilineutraalia.

Mikä tekopohjavesilaitoksen elinkaari on?

Tekopohjavesihanketta on tarkasteltu sadan vuoden elinkaarella. Esimerkiksi investointi- ja käyttökustannukset on laskettu sadan vuoden ajalle.

Miksi tekopohjavesilaitoksella on suunniteltu käytettäväksi kolmea eri imeytysmenetelmää?

Tavase Oy on valinnut käytettävät imeytysmenetelmät hydrogeologisin perustein menetelmien soveltuvuuden mukaan. Kaivoimeytys on ensisijainen imeytysmenetelmä muilla tuotantoalueilla paitsi tuotantoalueella TUA2, jolla ensisijainen menetelmä on allasimeytys. Useimmiten kaivoimeytys ja sadetusimeytys on suunniteltu rinnakkaisiksi järjestelmiksi, mikä lisää tekopohjavesilaitoksen toimintavarmuutta. Imeytysjärjestelmien valinnalla on vähennetty tekopohjavesilaitoksen ympäristövaikutuksia.

Aiheutuuko hankkeesta muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen?

Alueen pohjavedet ovat suhteellisen syvällä. Pohjaveden pinnankorkeus nousee imeytysalueiden kohdalla ja laskee kaivoalueiden kohdalla. Kun tuotantoalueiden vesitaseet ja ajotapa varmistetaan lupamääräysten ja tarkkailuvelvoitteen mukaisesti koetoimintavaiheen avulla, niin laitoksen toiminnan ei arvioida aiheuttavan haitallisia muutoksia pohjaveden korkeuksissa.​

Aiheutuuko hankkeesta vaikutuksia Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamolle?

Tekopohjavesihanke ei vaikuta Kinnalan vedenottamon toimintaan eikä veden määrään tai laatuun. Pälkäneen kunnan Kinnalan pohjavedenottamo sijaitsee samalla Isokankaan-Syrjänharjun 1E-luokan pohjavesialueella kuin tekopohjavesilaitoksen tuotantoalue TUA3, mutta Kinnalan vedenottamo sijaitsee kalliokynnysten rajaamassa erillisessä pohjavesimuodostumassa. Muodostumien välillä (Kinnalan vedenottamon ja imeytysalueen IA4.1 välissä) on lounas-koillissuuntainen kalliokynnys, joka toimii vedenjakaja-alueena.

Meneekö harju tukkoon järviveden imeyttämisen vuoksi?

Harju ei mene tukkoon. Järvivedessä on humusta, joka suurelta osin hajoaa tekopohjaveden valmistuksessa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Lisäksi harjussa on sorajyvien välissä tyhjää tilaa eli niin sanottua huokostilavuutta. Huokostilavuutta on noin kolmannes koko harjun tilavuudesta. Laskennallisestikaan huokostilavuus ei voi täyttyä satojenkaan vuosien aikana.

Pilaako tekopohjavesilaitos harjun ja pohjaveden?

Ei pilaa. Laitoksen edellyttämät rakenteet ovat vähäiset eikä niistä aiheudu haittaa harjumuodostumalle. Imeytettävä vesi on puhdasta ja sen laatua seurataan. Pohjaveden laatua seurataan velvoitetarkkailun avulla.

Aiheutuuko hankkeesta vaikutuksia Pälkäneen rauniokirkolle?

Pälkäneen rauniokirkolle ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia painumien tai muidenkaan vaikutusmekanismien kautta.

Aiheutuuko tekopohjavesilaitoksesta haittaa alueen omakotitaloille?

Ei aiheudu. Alueen pohjavedet ovat suhteellisen syvällä. Vesi ei nouse kellareihin eikä hankkeesta aiheudu painumia talojen perustuksiin. Pohjaveden pinnankorkeuksia seurataan tekopohjavesilaitoksen toiminnan aikana jatkuvasti.

Voiko alueella liikkua tekopohjavesilaitoksen rakentamisen jälkeen?

Kyllä voi. Virkistyskäyttömahdollisuus säilyy alueella jatkossakin.